Öinen usvahuntu vetten päälle laskee
mustiin vesiin sekoittuu
yksinäisen kuun valo pimeydessä
sulaa lampeen syvään, kylmään
Ei täällä tuulet puhalla
ei laula kuikka ulapalla
hiljaisessa syvänteessä
kuolemalla koti on
mustaan lampeen...
Hyinen ranta luokseen kutsuu
tahtoo syleilyynsä hukuttaa
varjot väsyneelle kuiskailee
kutsuu kehtoon kalmaiseen
Kuolleen veden heijastus kuun valossa
kaiken toivon nielaisee
kasvot toivottomat tyyneen kuvastuu
askel johtaa tuntemattomaan
Syvyyksissä hauta pohjaton
leposija muiston unohdetun
metsän ääri ylle kurkottaa
kadonnutta rantaa kehystää
Rantakiviin nimi kaiverrettu
Sen aika huuhtoo unholaan
yksinäisen matkan pää
seuranaan vain kylmä kuu
Текст песни Kalmankantaja Hiljaisessa Syvänteessä
Исправлять тексты могут только зарегистрированные пользователи
Поделиться текстом
Комментарии к тексту:
Оставлять сообщения могут только зарегистированные пользователи. Войти на сайт или
Тексты Kalmankantaja
- Ajan Lopussa
- Hauta Vailla Ristiä
- Hautasaattue
- Hiljaisessa Syvänteessä
- Iankaikkinen
- Katku Kärsivä Valkeudesta
- Korpin Siivin
- Memento Mori
- Menetyksen Laulu
- Metsänkulkija
- Muinaisen Valon Hehkussa
- Mustat Vedet
- Oman Käden Teuras
- Pyhiinvaellus
- Ruoskittu Ja Revitty
- Sairaana Syntynyt
- Unien Mustat Urut
- Yön Alttarilla
- Yhdessä Kuoleman Säkeet Kohtaavat
- Yksinäisyys
- Все тексты Kalmankantaja